Kolme reipasta retkeläistä lähti polkemaan retkenjohtajan perässä Vaahteratalolta kohti Alakylää lauantaina 11.4. kello 11.05. Sää oli mitä mainioin, aurinko porotti pilvettömältä taivaalta ja tienpientareilla sen kanssa kilpaa loistivat leskenlehdet.
Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Ristikankaan muistomerkin luona, jossa näimme sitruunaperhoskoiraan, kuuntelimme peipon laulua ja katselimme muurahaiskeon kuhinaa. Sieltä jatkoimme joenrantaan, jossa näimme naurulokkeja (ja ehkä joitain muita lokkeja). Luonnonrauhan rikkoi vain kaukainen moottorisahan murina. Luonnonystävien sydäntä riipi rannassa ja rantavedessä lojuvat roskat.
Jatkoimme matkaa iloisin mielin, vaikka ylämäet olivat osoittautua ylivoimaisiksi eräille retkiseurueemme jäsenille. Matkantekoamme säesti kiurujen liverrys, ja Pentsojalla nähtiin kaksi heinäsorsapariskuntaa. Lisäksi saimme seurata hiuksianostattavaa jännitysnäytelmää, kun kaksi neitoperhoskoirasta äityi kaksinkamppailuun aivan silmiemme edessä. Onneksi reviirikiista saatiin selvitettyä ilman kuolonuhreja.
Todellinen onnenkantamoinen oli se, että kohtasimme matkan varrella tähtiasiantuntija Timo Loikalan, joka esitteli meille vanhaan muuntajaan rakentamansa tähtitornin, Timon tornin. Hän sanoi ottavansa mielellään vastaan tähdistä kiinnostuneita luonnonystäviä - kevät on kuulemma parasta tähtienkatseluaikaa. Torniin mahtuu kerralla viisi henkeä.
Paluumatkalla näimme vielä kolmannen heinäsorsaparin, naakkaparin sekä harakoita. Tässä keväisiä silmuja retken varrelta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti